Tämä oli aika hauska. Katselin eilen illalla tylsyyden pahimmassa vaiheessa tv2:sta elokuvaa Radio Days, o: Woody Allen. Puolustukseksi sanottakoon, että pidän Allenista. No, jossain vaiheessa kuulomuisti rupesi vihjailemaan, että nyt on jossain jotain tuttua. Mietin hetken, en saanut asianhännästä kiinni. Ja sitten taas. Rupesi tulemaan mieleen Simpsonit, eritoten Marge. Pidän minä Simpsoneistakin. Ei kai tuo äitiä näyttelevä vain ole sama, joka ääninäyttelee Margea? Sama käheys, samoja äänenpainoja... Täytyy sen olla. Lopputekstit olivat huonot, näyttelijät oli vain listattu ilman roolinimeä.
Pienen kaivelun jälkeen löytyikin tieto, että näyttelijätär oli Julie Kavner - ja että sama rouva todellakin ääninäyttelee Margea. Kuulomuisti on vain kumma juttu.
keskiviikko 12. heinäkuuta 2006
tiistai 11. heinäkuuta 2006
Kronologisesti käänteisessä järjestyksessä
Kuulin tuossa hetki sitten Zen Cafén uuden singlen Rakastele mua. Kyseisestä singlestä on hieman jupinoita täällä. En oikein päässyt selvyyteen, pidinkö siitä vai en. Toisaalta melodian rallimaisuus viehätti, toisaalta ei. Tuntuu siltä, että nämä radiosoittoon päätyvät kappaleet ovat ko. yhtyeeltä aina samantyyppisiä rallatuksia: Aamuisin; Laiska, tyhmä ja saamaton; Mies, jonka ympäriltä tuolit viedään jne.
Olisi mukava, jos noinkin osaavalta ja monipuoliselta poppoolta soitettaisiin vaihteeksi jotain vähän hitaampaa, pohdiskelevaa, eikä radioyleisölle luotaisi kuvaa hupaisten rallien vääntäjistä; muunkinlaisia kappaleita kun löytyy.
--
Meillä alkoi tänään kylppäriremontti. Sedät kävivät aamutuimaan irrottamassa vessasta pytyn ja lavuaarin putken, sitten toinen repi lattiamatot pois ja antoi avaimen, että vessaan ja suihkuun saa sitten juosta alakerran saunatiloihin. Kuusi kerrosta.
Ylihuomisesta kuulemma tulee hirmuinen piikkaus- ja jyrsintäpäivä, joten taidan suosiolla livistää kaupungille. Voisin mennä vaikka pääkirjastoon ihmettelemään, en ole sinne asti vielä koskaan päässyt.
--
Viime yönä jollakin pimahti auton varashälytin tuossa parkkipaikalla. Puoli kolmelta aamuyöllä. Krääh. Se mokoma piipitti viiden minuutin välein, ja kuulostaa piipittävän edelleen. Helteen takia on pakko nukkua ikkunat auki, joten siihenhän sitten heräsi. Keräsin petivaatteet, suljin kaikki ikkunat parkkialueen puolelta, suljin sen puolen huoneiden ovet, naksautin sohvan sängyksi ja nukuin siinä. Ihana hiljaisuus. Ihana sohva, josta tulee sänky yhdellä niksautuksella, kun nostaa istuinosaa ylös niin että mekanismi sanoo naksnaks ja päästää sen takaisin alas, jolloin selkänoja on mennyt tasoksi istuinosan kanssa. Sängynvaihto onnistuu vaikka keskellä yötä.
Sileesti.
Olisi mukava, jos noinkin osaavalta ja monipuoliselta poppoolta soitettaisiin vaihteeksi jotain vähän hitaampaa, pohdiskelevaa, eikä radioyleisölle luotaisi kuvaa hupaisten rallien vääntäjistä; muunkinlaisia kappaleita kun löytyy.
--
Meillä alkoi tänään kylppäriremontti. Sedät kävivät aamutuimaan irrottamassa vessasta pytyn ja lavuaarin putken, sitten toinen repi lattiamatot pois ja antoi avaimen, että vessaan ja suihkuun saa sitten juosta alakerran saunatiloihin. Kuusi kerrosta.
Ylihuomisesta kuulemma tulee hirmuinen piikkaus- ja jyrsintäpäivä, joten taidan suosiolla livistää kaupungille. Voisin mennä vaikka pääkirjastoon ihmettelemään, en ole sinne asti vielä koskaan päässyt.
--
Viime yönä jollakin pimahti auton varashälytin tuossa parkkipaikalla. Puoli kolmelta aamuyöllä. Krääh. Se mokoma piipitti viiden minuutin välein, ja kuulostaa piipittävän edelleen. Helteen takia on pakko nukkua ikkunat auki, joten siihenhän sitten heräsi. Keräsin petivaatteet, suljin kaikki ikkunat parkkialueen puolelta, suljin sen puolen huoneiden ovet, naksautin sohvan sängyksi ja nukuin siinä. Ihana hiljaisuus. Ihana sohva, josta tulee sänky yhdellä niksautuksella, kun nostaa istuinosaa ylös niin että mekanismi sanoo naksnaks ja päästää sen takaisin alas, jolloin selkänoja on mennyt tasoksi istuinosan kanssa. Sängynvaihto onnistuu vaikka keskellä yötä.
Sileesti.
maanantai 3. heinäkuuta 2006
Silmien ummistamisesta Nansenin galvanointiin
eli aloitetaan jostain ja päädytään pisteeseen CMX:n säestyksellä.
Viikonloppu meni varsin rattoisasti Kaanaassa. Tällä kertaa ei kuitenkaan muutettu vettä viiniksi, vaan katsottiin kuka on Suomen paras ratinkääntäjä JM:n yleisessä luokassa. T oli ajamassa myös, mutta koska herran meno päättyi sunnuntain toisessa lähdössä penkkaan, ei siitä sitten sen enempää.
Paikalla oli ihan tolkuttomasti väkeä. Onneksi varikkokatsomossa oli vähän pienempi tungos kuin normaalissa yleisökatsomossa, jolloin minäkin näin jotain. Allekirjoittanut on noin 20cm lyhyempi kuin keskiverto jokkiksenseuraaja, joten seisomapaikoilta ei näe yhtään mitään, kun ihmisiä on neljässä rivissä ja itse siellä takimmaisena. Ja istumapaikasta oli turha haaveilla kun keli oli mikä oli, hieno kesäilma.
Oli se silti kivaa.
--
Tulevana viikonloppuna on toisenlaista menoa. T:n pikkuserkku menee naimisiin, joten häihin ollaan siis matkalla. Kortti on tekemättä, lahja paketoimatta. No, hosumalla hyvä tulee, viime tingassa vielä parempi. Lahja on tylsästi valittu lahjalistalta, vaikea sitä on muutenkaan.
Hiukkasen hirvittää. En mitenkään rakasta juhlia, en varsinkaan jos en tiedä enkä tunne ihmisiä joita niihin on kutsuttu. Rikkana rokassa on se, ettei minulla ole kovin hyvää tietoa hääetiketistä tai miksi sitä nyt nimittäisikään. Kai sieltä silti hengissä pois selviää.
Menee vain se viiminenkin todennäköisyys että tuo lurjus joskus kosisi minua. Se nyt inhoaa juhlia vielä minuakin enemmän, eikä taatusti aio aiheuttaa mitään syytä järjestää sellaisia. Minusta vain olisi ihan mukava jos olisi edes se ensimmäinen sormus. Tietäisi sitten että nyt ollaan ihan oikeasti ihan tosissaan. Vaikka tosissamme me olemme ilmankin. "Mutku se ois mukavaa."
Aikusten oikeesti.
Viikonloppu meni varsin rattoisasti Kaanaassa. Tällä kertaa ei kuitenkaan muutettu vettä viiniksi, vaan katsottiin kuka on Suomen paras ratinkääntäjä JM:n yleisessä luokassa. T oli ajamassa myös, mutta koska herran meno päättyi sunnuntain toisessa lähdössä penkkaan, ei siitä sitten sen enempää.
Paikalla oli ihan tolkuttomasti väkeä. Onneksi varikkokatsomossa oli vähän pienempi tungos kuin normaalissa yleisökatsomossa, jolloin minäkin näin jotain. Allekirjoittanut on noin 20cm lyhyempi kuin keskiverto jokkiksenseuraaja, joten seisomapaikoilta ei näe yhtään mitään, kun ihmisiä on neljässä rivissä ja itse siellä takimmaisena. Ja istumapaikasta oli turha haaveilla kun keli oli mikä oli, hieno kesäilma.
Oli se silti kivaa.
--
Tulevana viikonloppuna on toisenlaista menoa. T:n pikkuserkku menee naimisiin, joten häihin ollaan siis matkalla. Kortti on tekemättä, lahja paketoimatta. No, hosumalla hyvä tulee, viime tingassa vielä parempi. Lahja on tylsästi valittu lahjalistalta, vaikea sitä on muutenkaan.
Hiukkasen hirvittää. En mitenkään rakasta juhlia, en varsinkaan jos en tiedä enkä tunne ihmisiä joita niihin on kutsuttu. Rikkana rokassa on se, ettei minulla ole kovin hyvää tietoa hääetiketistä tai miksi sitä nyt nimittäisikään. Kai sieltä silti hengissä pois selviää.
Menee vain se viiminenkin todennäköisyys että tuo lurjus joskus kosisi minua. Se nyt inhoaa juhlia vielä minuakin enemmän, eikä taatusti aio aiheuttaa mitään syytä järjestää sellaisia. Minusta vain olisi ihan mukava jos olisi edes se ensimmäinen sormus. Tietäisi sitten että nyt ollaan ihan oikeasti ihan tosissaan. Vaikka tosissamme me olemme ilmankin. "Mutku se ois mukavaa."
Aikusten oikeesti.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)